Palvelut

Vieraskasvien torjunta

Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti suuri ongelma ja uhka luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa haittoja voidaan vielä ehkäistä torjumalla vieraslajeja ja rajoittamalla niiden leviämistä. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat usein myös taloudellista haittaa mm. maa- ja metsätaloudelle tai kiinteistöjen arvolle. 

Vieraslajeista voi olla myös haittaa ihmisen terveydelle, jonka vuoksi esimerkiksi jättiputken torjunta pihoilta ja pientareilta on tärkeää. Levitessään vieraslajit voivat vallata ja muuttaa kokonaisia elinympäristöjä niin, että alkuperäinen luonto häviää tai alueella virkistäytyminen ja liikkuminen käy mahdottomaksi. Tästä esimerkkinä on mm. piikikäs kurtturuusu, joka on levinnyt monille hiekkarannoille ja estänyt niiden käytön uimarantoina.

Haitallisia vieraskasveja ovat mm. jättipalsami, jättiputki, komealupiini, japanin tatar, jättitatar, kurtturuusu ja karhunköynnös. Ne ovat usein olleet suosittuja puutarha- ja koristekasveja ja niiden näyttävä ulkomuoto on herättänyt ihastusta. Nämä haitalliset lajit selviävät hyvin Suomen ilmastossa ja ne leviävät tehokkaasti siementen, kasvin osien tai juurten palojen välityksellä puutarhajätteen ja maamassojen mukana paikasta toiseen. Kasvien siemeniä ja taimia on myös aikaisemmin innokkaasti jaettu puutarhalta toiselle kun niiden haitallisuudesta ei vielä ole ollut tietoa.

Ympäristöpalvelu Matara on asiantuntijasi vieraskasvitorjunnassa

Ympäristöpalvelu Matara on erikoistunut vieraskasvien tunnistukseen, kartoitukseen ja lajinmukaisen torjunnan koordinointiin, torjunnan seurantaan ja neuvontaan. Toteutamme myös vieraskasvi-infot ja talkoojärjestelyt monipuolisesti kylätoimikunnille, yhdistyksille tai yritysten Tyky-toimintana.

Kun haluat lisää tietoa vieraskasvien torjunnasta järjestämme ryhmille, kylä- ja asukasyhdistyksille vieraskasvi-infotilaisuuksia. Voimme myös kartoittaa alueenne vieraskasviesiintymän/-t ja tehdä torjuntasuunnitelman, jonka pohjalta torjuntaa on helpompi järjestää. Jokaisella vieraskasvilla on oma lajikohtainen torjuntatapansa ja aikataulunsa, joten huolellisuus ja suunnitelmallisuus on valttia! Toteutamme torjunnan koordinointia, suunnittelua ja neuvontaa myös erilaisten hankkeiden kautta. Kohderyhmänä voivat olla niin paikalliset asukkaat kuin kuntien toimijat ja maa-ainesten kanssa tekemisissä oleviin yrityksiin.

Luonnonhoito ja luonnonhoitosuunnitelmat

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi monet elinympäristöt tarvitsevat apua luontoa köyhdyttävän toiminnan vastapainoksi. Ympäristöpalvelu Matara auttaa asiantuntemuksellaan luonnonhoidon suunnittelussa niin talousmetsissä kuin perinnebiotoopeilla tai lähiympäristössäsi, pihametsissä ja puutarhassa.

Kun tarvitset apua vieraskasvien torjunnassa, luontotyyppi- tai kasvillisuusselvityksien toteutuksessa tai luonnonhoitosuunnitelmien laatimisessa pyydä arviointikäynti ja tarjous palvelustamme! Päätoiminta-alueemme on Pohjois-Karjala. Sopimuksen mukaan toimimme myös laajemmalla.

Perinnebiotoopit ja niiden hoito

Perinneympäristöt eli perinnebiotoopit ovat perinteisen karjatalouden synnyttämiä niittyjä, ketoja ja laitumia. Laidunnus ja niitto ovat muokanneet maisemaa ja ovat luoneet sopivat olosuhteet monille lajeille kukkakasveista selkärangattomiin. Perinnebiotoopeilla elää paljon uhanalaisia lajeja, joten niiden kunnostaminen ja hoito edesauttaa luontomme monimuotoisuuden säilymistä. Voit nähdä avoimilla kukkaniityillä mm. runsaasti eri perhoslajeja!

Perinnemaisemassa tärkeässä osassa ovat myös vanhat riuku- ja kiviaidat ja rakennukset ja ne ovat osa kaunista, elävää ja omavaraista maaseutumaisemaa. Ne ovat tärkeä elinympäristö mm. erilaisille sammalille ja jäkälille tai piennisäkkäille mm. lumikko. Laiduneläimet kuuluvat myös perinnemaisemaan, mutta hoitoa voi tehdä myös avartamalla maisemaa raivauksin tai ylläpitämällä niitoin tai esimerkiksi uudistamalla vanhaa riukuaitaa. Perinnemaiseman hoidon suunnittelua varten selvitetään alueen lajistoa ja aikaisempaa käyttöä, jolloin alueen eri osiin saadaan luonnon monilajisuutta ja ominaispiirteitä tukeva suunnittelukokonaisuus.

Vanhoja umpeenkasvaneita perinnemaisemakohteita on myös mahdollista ennallistaa suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä hoidolla tai laidunnuksella. Perinnemaiseman hoitoon on mahdollista saada tukea tietyin ehdoin mm. maatalouden ympäristönhoitosopimuksen kautta.

Talousmetsien luonnonhoito

Talousmetsien luonnonhoito on osa nykyaikaista arkimetsänhoitoa. Erilaisia luonnonhoidon keinoja ovat mm. säästöpuuryhmien jättäminen pysyvästi metsään, lehtipuiden ja sekapuuston suosiminen, jättöpuiden säästäminen lahopuuksi ja riistatiheiköt. Myös metsän peitteinen kasvatus lisää metsälajiston monimuotoisuutta ja ylläpitää vakaampaa vesitaloutta.

Jos haluat lisätä metsäkiinteistösi monimuotoisuutta ja parantaa ympäröivien vesistöjen tilaa toteutamme luonnonhoidon suunnittelua kohteellasi. Halutessasi saat lisätietoa metsäsi kasvilajistosta ja arvokkaista elinympäristöistä. Luonnonhoidon keinovalikoimaa voi hyödyntää kaikissa metsänhoidon toimenpiteissä ja metsän eri kehitysvaiheissa ja luonnonhoito ja sen suunnittelu kannattaa aloittaa jo ennen päätehakkuuta tai taimikon ensiharvennusvaiheessa. 

Luonnonhoidon keinoja voi hyödyntää myös pihametsissä ja puutarhoissa! Kysy lisää!

Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitykset

Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksistä tietoa & tukea päätöksentekoon

Luontoarvojen kannalta arvokkaita luontotyyppejä on tarpeen säästää ja metsiemme ja ympäristömme luonnon monimuotoisuutta lisätä. Kartoitettavan alueen luontotyypit selvitetään yleensä kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Luontotyyppi määräytyy kuvion kasvillisuuskerrosten, lajiston ja runsaussuhteiden sekä maannoksen perusteella. Luontoarvojen ja monimuotoisuuden kannalta arvokkaita luontotyyppejä tulee säästää ja suojella ja niiden olemassaolo on laissa turvattu (Suomen luonnonsuojelulaki 29§). Myös metsälaki (MetsäL 10 §) määrittelee metsätaloustoimissa huomioon otettavat erityisen tärkeät elinympäristöt ja vesilaki puolestaan suojeltavat vesiluontotyypit (vesilaki 587/2011 2. luku 11§).

Kasvillisuusselvityksessä kartoitetaan alueen elinympäristöt ja niiden avainlajit, kasvilajisto, sekä sen runsaussuhteet. Uhanalaiset lajit ja Eu:n direktiivilajit voivat vaikuttaa alueen käyttöön ja kaavoitukseen ja sen vuoksi niiden tunnistaminen on tärkeää. Kasvillisuusselvitykset tehdään kasvukaudella, jolloin selvitys tulee tilata hyvissä ajoin talvella tai keväällä. Näin esiselvitystyölle jää aikaa ennen maastokautta.

Kasvillisuusinventointi voi olla tarpeen haettaessa maa- tai metsätalouden ympäristönhoitotukia. Tähän voi liittyä myös luonnonhoidon suunnittelu- tai työn käytännön toteutuksen ja koordinoinnin järjestämistä. Ympäristöpalvelu Matara on erikoistunut perinne- ja metsäbiotooppien luototyyppeihin ja kasvillisuuden inventointeihin.

vieraskasvien torjunta       ympäristönhoito       luonnonhoito       perinnebiotooppi       metsien luonnonhoito       kasvillisuuskartoitus       kasvillisuusselvitys       luontotyyppiselvitys       ympäristötalkoot       vieraskasvitalkoot